Täällä sitä taas ollaan, pitkän tauon jälkeen. (:
Arvatkaas kuka on süberhyber onnellinen? No Piff tietysti. Sain nimittäin oman hamsterin<3 Sitä helliessä ei ole kerennyt oikein koneella istuskella. :D
Yritän nyt kuitenkin kaikissa mahdollisissa väleissä tulla pelailemaan simssiä, ja kirjoittelemaan Wilsoneita. (:
Jaa teitä kiinnostaisi se osakin? Tässä osassa nähdään taloesittelykin. Olkaatte hyvä<3
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Kaksospojat olivat suloisia, mutta vaativat paljon huomiota. Kummallekin tuli samaan aikaan nälkä, vessahätä ja unentarve. Daniela oli yksin ottanut lomaa töistä, joten hänen väsymyksensä rajat joutuivat koetukselle. Daniela jaksoi silti, olivathan kyseessä hänen omat, rakkaat poikansa.


Taaperoille oli hankittu puuhapöytä, jonka ääressä ainakin Tony viihtyi hyvin. Paperillekin tuli jotain jälkeä, ihme ja kumma, sillä suurimmaksi ajaksi väriliidut olivat pojan suussa.. 8>


Daniela leikki Tonyn kanssa sanoen "Missä äiti on?", laittaen kädet silmiensä eteen. "Igh!" poika huudahti nauraen, ja kokeili itsekin samaa, eikä äiti näyttänyt löytävän Tonya mistään, mikä näytti naurattavan tätä suunnattomasti :D


Nickin nukkuessa Daniela opetti Tonya kävelemään, mahtimaidon avustuksella. Nopeasti poika oppikin kävelemisen salat, ja viiletti täyttä päätä pitkin taloa.


Nick oppi nopeasti potalle, ilman mahtimaitoa. "Hieno poika, Nick!" Daniela huudahti pojalleen iloisena.


Kun Enriqe tuli töistä kotiin, hän antoi Nickille mahtimaitopullon kouraan, ja poika joi sen mielellään.


Enriqe kävi lattialle istumaan Nickin kanssa, ja opetti poikaa puhumaan. "Sano isi", Enriqe opetti. "Iii" Nick huudahti. "Eikun isi", Enriqe sanoi kärsivällisesti, ja pian poika oppikin puhumaan.


Enriqe vaihtoi työvaattensa ulkovaatteisiin, ja meni pihalle. Mies oli toivonut itselleen kaukoputkea, ja se oli heille ostettu. Enriqe oli reilun tunnin ulkona, tutkiskelemassa kaukoputkella mitä ihmeellisimpiä tähtiä: hän löysi peräti kolme uutta tähtikuviota, ja tienasi näin 1500 simoleonia. :D


Kun kaksoset olivat käyneet onnellisesti nukkumaan uusien opittujen taitojensa kanssa, otti Daniela esille hänen jo aika kauan aikaa mielessä olleen ajatuksen. "Minä olen vähän mietiskellyt.. Mitäs sanoisit, kulta, jos muuttaisimme? Tiedän, tämä tuli vähän äkkiä, mutta tuolla Belladonna-poukaman toisella laidalla olisi melko uusi talo myynnissä", hän selitti miehelleen innoissaan. "Mutta sehän olisi hyvä ajatus! Pääsisin lähemmäs työpaikkaanikin, ja lapset koulua", Enriqe sanoi mieltyneenä ajatukseen. Daniela ja Enriqe eivät kauaa aikaa miettineet, vaan päättivät ruveta tuumasta toimeen.


Heti aamulla he pakkautuivat kaikki taksiin, ja ajoivat tämännäköisen talon eteen. Muuttoautoa ei tarvittu, sillä perhe jätti vanhat tavaransa vanhaan taloon, ja he ostivat tilalle uusia, hienoja huonekaluja. Tältä näyttää talo julkisivultaan.


Tässä talo vasemmalta sivultaan. Danielalle oli pihalla kasvihuone, ja omena-, appelsiini- ja sitruunapuut, kutakin lajia yksi kappale.


Tältä näyttää vielä uima-allas. Siinä on hyppylauta, ja portaat, ei muuta. Edes liukumäki ei mahtunut mihinkään ^^'


Takaoven oikealla puolella on keinu varattu kaksosille. Kun saadaan lisää rahaa, ostetaan siihen jotain muitakin leikkivälineitä. :)


Tässä on vielä talo takaa, vaikkei se varmaan ketään kiinnostakaan. Tuo parveke on sitten kaksosten yhteinen, kun he saavat omat huoneet kasvettuaan lapsiksi. Siinä on siis kummankin puolelle oma ovi :)


Tässä talon alakerran pohjapiirrustus. Huoneissa on vain kaikki tarpeellinen, sillä ei heidän rahat ihan kaikkeen riittäneet. Kun perheen rahatilanne nousee, täytetään isot tyhjät alueet joillain koristeilla. Danielan ja Enriqen makuuhuoneessa, tuossa oikealla alhaalla on vielä kaksosten pinnasängyt, mutta ne lähtevät siitä pian pois. Kaksoset kasvavat nimittäin muutaman päivän päästä.


Tässä on keittiö tarkemmin. Se sisutettiin vaaleilla puuväreillä, ja valkoisella. Seinillä on kaikenmaailman hyllyjä, ym. väreihin sopivaa.


Keittiön toisella puolella on tämännäköinen ruokapöytä ja -tuolit. Nekin väreihin sopivina tietenkin :----D


Tässä Danielan ja Enriqen makuuhuone heti ovelta katsottuna hiukan vasemmalle. Huone on aika tyhjä, mutta kun ei ollut tarpeeksi rahaa, niin ei ollut. Pärjätään silti hyvin tälläiselläkin huoneella. :)


Tältä näyttää näkymä huoneen ovelta katsottuna oikealla. Siellä peilipöytä, ja pienoinen hylly.

Tässä vanhempien huoneen oven vasemmalla olevassa, pienessä aulassa on piano, lyhyen käytävän päässä.


Olohuone. Heidän varoillaan saatiin ostettua jättimäinen tauluTV. Jotkut varmaan ihmettelevät, miksi tuhlasin rahat ennemmin telkkariin, kuin pieneen koristekrääsään 8`----D


Olohuoneen toinen puoli, jossa kirjahylly, ja ulos vievä ovi. :)
Vessasta en muistanut ottaa yhtään kuvaa, muttei tarvitsekaan. Se on niin pieni, ja vaatimaton. Vain pönttö, suihku ja lavuaari. Ei siitä kuvaa tarvitse.


Tässä yläkerran pohjapiirrustus. Poikien huoneista en ottanut erikseen kuvia, ne näkyy ihan tarpeeksi hyvin tästä ns. ilmakuvasta. :) Yläkerran aulakin on aika tyhjä. Sinnekin tulee ajallaan lisää esineitä.


Daniela oli jo pitkään toivonut kasvihuonetta, ja nyt se sitten oli saatu. Daniela riensi nopeasti kasvihuoneelle, ja istutti pari tomaatintaimea. "Näistä saadaan varmaan hyvä sato, tunnen sen luissani", Daniela myhäili onnessaan kastellessaan tomaatin siemeniä.


Kun Daniela tuli sisälle, vieras koira oli ruvennut ärhentelemään Tonylle. "Miten sinä tänne olet tullut!? Jätä heti paikalla lapseni rauhaan!" Daniela hermostui koiralle, joka katsoi Danielaa selvästi alistuneena.


Tony ei välittänyt mitään koiran ärhentelyistä, vaan Danielan mentyä nappasi Tony koiran tiukkaan syliotteeseensa. "Kiva koila!" Tony nauroi haliessaan koiraa, hieman kovakouraisesti.


Kun ilta sitten saapui, oli kaksosten aika siirtyä pois potkupuvuistaan. Enriqe otti Nickin syliinsä, ja he puhalsivat yhdessä kynttilät sammuksiin.


Sen jälkeen Daniela otti Tonyn syliinsä, ja puhalsi kynttilät yhdessä poikansa kanssa.


Tonysta kasvoi tälläinen, pieni hurmuri, joka riensi heti kakun kimppuun. Hiuksia ei tarvitse vaihtaa, ne saavat jäädä tuollaisiksi.


Tässä Nick. Hänenkään hiuksia ei tarvitse vaihtaa. Mitä mieltä olette, kumpi on paremman näköinen, Nick vai Tony? :'---D


Kun kakku oli syöty, Daniela istui peilipöydän ääreen. Hän halusi taas vaihtaa tyyliään. Tulla jotenkin nuorekkaammaksi.


Tämmöinen oli lopputulos. Daniela avasi lettinsä, ja pisti otsahiukset nipsillä ylös. Meikit saivat pysyä samana.


Tony oli niin väsynyt, että hän nukahti telkkarin ääreen sohvalle. Parempi aikaisin, kuin myöhään. Huomenna olisi nimittäin kaksosten ensimmäinen koulupäivä.


Toisin kuin Tony, Nickiä ei väsyttänyt yhtään. Päinvastoin. Hän oli todella pirteänä. "Hihii!" hän nauroi pomppiessaan vanhempiensa sängyssä. Vähän ajan päästä väsymys vei kuitenkin voiton, ja Nick kömpi omaan sänkyynsä nukkumaan.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Tähän loppuu tämä osa. Sori jos oli huono ja tylsä ja kaikkea, mutta innostus on hiukan mennyt simssin suhteen.. Yritän kuitenkin välillä pelailla, muttei sitä tule kauhean useasti tapahtumaan. :----------/
Nomutta kommentoikaa, se auttaa minua yrittämään jaksamaan pelaamaan. :----D

Terve taas, mukava nähdä jälleen kerran teitä Wilsonien lukijoita :---)
Te, ketkä tykkäätte legacystani, on minulla hyvä uutinen. Tässä on uusi osa, jota pääsette nyt lukemaan. :---D Heijjdo<3
~~~

Elämä kaksosten kanssa alkoi olla aika raskasta. Koko ajan sai olla vaihtamassa vaippoja, ja kuuntelemassa kitinää. Tonysta alkoi muodostua Danielan lemppari-poika, mutta tietysti Nick'kin oli naiselle rakas. Vaipan vaihto sujui Danielalta hyvin, eikä Enriqen tarvinnut yökkäillä hirveästä hajusta... 8---D


Enriqe lähti töihin myöhään illalla, joten Danielan ilta oli melko rauhaton, kun piti laittaa kaksoset nukkumaan, ja syöttää heidät ensin. Kun pojat olivat käyneet nukkumaan, oli Danielalla aikaa pistää omaankin suuhun jotain ravitsevaa.


Danielaa ei väsyttänyt vielä niin kovin, että olisi käynyt nukkumaan, joten hän kaivoi kirjan kirjahyllystä, ja rupesi opiskelemaan ruuanlaittoa. Pian hänellä oli yhteensä jo viisi ruuanlaittopistettä kasassa, ja tuo kokki saapui sitten melkein keskellä yötä vierailemaan Danielan luona. Hän tuli ilmoittamaan, että Daniela pääsisi heidän salaseuraansa, ja että Daniela saisi käydä heidän seura-tontillaan vierailemassa.


Daniela oli ajatellut hiukan asioita, enimmäkseen työpaikkaansa, jossa Daniela ei enää käynyt niin mielellään, kuin alkuaikoina. Niinpä hän sitten teki sen ratkaisevan päätöksen, ja irtisanoi itsensä töistä. "Olikohan tuo ihan järkevää..?" nainen mietti sitten hiukan katuvana, mutta rullasi hiiren hiukan alemmas, ja näki työnhaku-ilmoituksen ravintola-alalla. Daniela ei kauaa miettinyt, vaan pisti hakemuksen menemään. Sieltä vastattiin melko pian, ja Daniela sai työpaikan tiskaajana, jonka työpäivä alkaisi kello 14.00. Siihen mennessä Enriqekin olisi ehtinyt kotiin, eikä kaksoset jäisi yksin kotiin.


Myös Diivan häkki kaipasi säännöllisin väliajoin siivoamista. Yleensä Enriqe oli hoitanut sen homman, mutta Daniela siivosi sen nyt, vaikka olikin väsynyt. Eihän rakasta lemmikkiä saanut laiminlyödä missään tilanteessa♥


Häkkiä pestessään Daniela huomasi taas kerran vasemmassa nimettömässään olevan sormuksen, ja muistot kirpaisivat häntä. Nainen tarttui puhelimeen, ja soitti miehelleen, Turolle, ja kutsui hänet kylään. Kyllä, Daniela ja Turo ovat vielä naimisissa, vaikkei Turo enää samassa taloudessa asukkaan. Niin Daniela lähti sitten ulos odottamaan Turoa, joka oli puhelimessa kuulostanut ehkä hieman liiankin innokkaalta tapaaman Danielaa..


Kun Turo saapui, Daniela oli hermona. Turo yritti suudella Danielaa tervehdykseksi, vaikka heidän juttunsa oli jo ohi, paitsi Danielan sormessa oleva sormus muistutti yhä, että heidät olisi solmittu yhteen. Daniela kimpaantui Turolle, ja karjaisi "Mitä oikein yrität!? En ole enää sinun! Pidä hyvänäsi!!" Daniela otti sormuksensa sormestaan, ja viskasi sen päin Turoa.

Daniela halusi muuta ajateltavaa, ja meni pienen Tonyn luo. Tonyn, joka oli hänen ja hänen rakkainpansa ihmisen, Enriqen oma. Tonya eikä Nickiä saisi koskaan viedä häneltä pois.


Daniela laski Tonyn takaisin kehtoonsa, kun kuuli Enriqen saapuvan pihaan. "Kulta, minulla oli ikävä.." Daniela kuiskasi miehen korvaan, halaten häntä hellästi, Danielan oman kimppakyyti-auton odottaessa postilaatikolla.


Autosta välittämättä Daniela kävi Enriqen eteen polvilleen, ja kysyi kyynel silmäkulmassaan, hymyillen onnellista hymyä: "Tuletko miehekseni?" Enriqen käsi lennähti hänen suunsa eteen, ja sanoi Danielalle, hymyillen, "Tulen." Daniela nyyhkäisi helpottuneena, ja suuteli Enriqeä onnellisena.

Auto tuuttasi kärsimättömänä, ja Daniela pyyhkäisi silmiään, ja vilkutti Enriqelle. Uusi työpaikka odotti uutta Danielaa. "Hei", Daniela sanoi taxikuskille, ja lähti kohti tuntematonta, toisin sanoen tiskaajan hommia. :---D


Enriqe haki onnellinen ilme naamallaan postin, mutta hänen hymynsä hyytyi hiukan, kun postilaatikossa oli vain laskuja, laskuja ja vielä kerran laskuja. Onneksi summat eivät olleet kovin suuret, ja Wilsoneilla riitti rahat niiden maksamiseen.


Enriqen mennessä sisään Nick huusi täyttä kurkkua. Nyt oli Enriqen pakko vaihtaa pojan vaipat, eikä se mikään hirvittävä kokemus ollutkaan. Enriqe oli ollut vain epäluuloinen.


Hoidettuaan kaksoset Enriqe rupesi jumppamaan telkkarin ääressä. Enriqe huomasi, että TV'n ääressä jumppaamisessa ei tullut niin hiki, kuin kuntopyöräillessä. Mies taitaa ruveta kuntoilemaan enemminkin olohuoneen lattialla..


Hetken aikaa jumpattuaan, ja kartuttaessaan kuntopisteitään Enriqe otti kirjan kirjahyllystä, ja rupesi opiskelemaan parisuhdeneuvontaa. Ehkä siellä on vinkkejä vihkikaaren alla seisoville? ^^


*fiififiifii*
Daniela ylentyi heti ensimmäisenä päivänään, ja rupesi iloisena viheltemään heti autosta noustessaan. Miksi ihmeessä Daniela menee aina seisomaan töistä tullessaan postilaatikon eteen? ^.^


Sillä välin kun Daniela vihelteli ulkona, oli Enriqe pystyttänyt eteiseen vihkikaaren. Minnekkään muualle se ei mahtunut, ja ulkona nuoripari olisi jäätynyt kuoliaaksi.. Danielan tultua sisälle juhlapukuinen Enriqe kehotti häntä vaihtamaan juhlavaatteet päälleen. Vihkikaaren alla seisoessaan he pujottivat iloisena hihitellen toistensa sormiin sormukset. Ilman juhlavieraita tai pappia.


Sitten, sormukset sormissaan, he suutelivat pitkään onnellisina, ja olivat aivan muussa maailmassa. Pian kuitenkin kaksoset palauttivat nuorenparin takaisin tähän maailmaan rääkymällä nälkäänsä..


Kun Enriqe syötti kaksoset, rupesi Daniela laittamaan heille iltapalaksi räiskäleitä, kun ei kakkua oltu keretty tehdä, niin kyllä letutkin ovat ihan hyvää juhlaruokaa ^^ Herkullisen ruokailun jälkeen he kaikki kävivät nukkumaan, onnellisina<3


Kun seuraavana päivänä oli taas Danielan aika mennä töihin, hän huomasi pihalla kaatuneen roskiksen. Daniela luuli, että roskis on kaatunut itsestään, joten ei sitä sen enenpää ihmetellyt, vaan nosti pöntön pystyyn, ja siivosi roskat.


Kimppakyydin tultua Daniela lähti tämän näköisenä töihin, pikaruokalaan tarjoilijaksi. Yngh, hiukset ovat ihan lyhyellä ponnarilla tuolla niskassa.. ^^


Kun Daniela oli lähtenyt töihin, lähti Enriqe tyhjentämään sisäroskista. "No voihan.." Enriqe mutisi kun roskis oli maassa kaatuneena, ja sisältö maassa haisevana kasana.


Myös torakat olivat havainneet kaatuneen roskiksen, ja tulivat nyt etsimään itselleen, ruokaa tai majapaikkaa? Enriqe ei tykännyt pienistä yllätysvieraista, vaan suihkutti ne kuoliaaksi. Traagista?


Kun Enriqe meni sisään, oli Tonyn aika kasvaa vauvasta taaperoksi. Harmi ettei Daniela olisi näkemässä.. Tässä hiukan huono kasvamiskuva, muttei niistä varmaan paljon tuon parempia saisi muutenkaan otettua?


Tälläinen tallertaja Tonysta kasvoi. Hiukset ovat liian lyhyet minun makuuni, mutta eiköhän ne kohta kasva ^^ Luonteeltaan Tony on siisti 10, Ujo 1, Laiska/Toimelias 5, Leikkisä 9 ja Kiltti 10. Tonylla on ihana luonne<3


Sitten Enriqe otti Nickin syliinsä, ja rupesi auttamaan häntä kasvamisessa. Mutta Nick ei edes meinannut kasvaa, rupesi vaan jokeltelemaan jotain. Enriqe laittoi Nickin takaisin kehtoonsa, ja antoi hänen vielä tuumailla oikeaa hetkeä kasvamiseen.


Tony rupesi valittamaan vessahätää, joten Enriqe vei pojan potalle. "Hyvä Tony!" Enriqe huudahti innoissaan pojalleen. Enriqe vei Tonyn takaisin omaan huoneeseensa, ja lähti ulos odottamaan kimppakyytiään, sillä Daniela oli juuri tullut pihaan.


"Taasko?" Daniela huokaisi nähdessään, että pönttö oli taas kaatunut. "Joku tekee tämän kyllä tahallaan.." nainen mietti nostaessaan pöntön pystyyn, jo toisen kerran samana päivänä.


Kun Daniela meni sisään, hän meni suoraan kaksosten huoneeseen, jossa Nick itki nyyhkyitkuaan. "Mikä hätänä?" Daniela kysyi pojalta nostaen hänet syliinsä, ja samalla Nick kasvoi. Poika oli odottanut, että äiti näkisi edes hänen kasvavan.<3 Säikähdin oikeasti silloin, kun Nick ei kasvanut, vaikka ruudussa luki että hän olisi kasvamassa.. ^^


Oi mikä söpistys Nickistä kasvoikaan<3 Tämän pojan luonne on Sottapytty/Siisti 5, Menevä 6, Toimelias 9, Leikkisä 7 ja Marisija /Kiltti 5. Ei ihan yhtä hyvä kuin Tonylla, mutta kelpaa kyllä.


Tässä sitten vielä Tony pidempien hiustensa kanssa. Aww, mikä söpöläinen<33 Tonyssa on selvästi perijäainesta!<333 Luonnekin on niiin ihana<3
~~~
Tässäpä tämä osa nyt oli. Teksti taisi olla ainakin tuossa lopussa vähän tönköntönkön, mutta antakaa anteeksi<3 Taas tämä vakkarilause: Toivoisin kommentteja<3 ^^

Luku-iloa teille, rakkaat lukijani<3
~~~~~

"Lapsia? Tottakai se käy!" Daniela sanoi iloisena Enriqelle. Nyt jätetään muutamat kuvat väliin^^ Vähän ajan päästä kumpikin kävi nukkumaan.

Aamulla Daniela heräsi puhelimen soittoon.. Juuri ehdittyään puhelimen luo, se lakkasikin soimasta.. "Ähhh.." Daniela mutisi, ja meinasi mennä takaisin sänkyyn vielä vähäksi aikaa, mutta..

..Vaihtoi sitten suunnan kohti wc'tä. 'Mitä tämä on?' nainen mietti kykkiessään vessan lattialla oksentamassa. 'Johtuu varmaan eilisestä munakkaasta, vatsani ei koskaan ole sietänyt kananmunia..' Daniela mietiskeli.

Pahoinvointikohtauksen jälkeen Daniela vaihtoi vaatteet, ja pesi hampaansa, ennen töihin lähtöä. 'Kannattaisikohan minun jäädä tänään kotiin..' hän mietiskeli, mutta tuli siihen tulokseen, että rahaa oli ansaittava.

Danielan lähdettyä töihin Enriqe nousi, ja söi pikaisesti. 'Kaipaan jotain uutta harrastusta', mies mietiskeli, ja suuntasi askeleensa harratusnurkkaukseen.


Enriqe otti viulun, ja rupesi vinguttamaan sitä. Onneksi Daniela ei ollut kuulemassa miehen ensimmäisiä nuottien vetoja.. Vähän aikaa harjoiteltuaan Enriqe tulikin jo ihan hyvin toimeen viulun kanssa. Harjoittelu tekee mestarin :)

Hetken aikaa soitettuaan Enriqen sormet alkoivat kipeytyä, joten hän vaihtoi urheiluasunsa päälleen, ja siirtyi balettitangolle.


Puolen tunnin tanssimisen jälkeen Enriqe onnistui rehkimään itselleen 2 kuntopistettä, ja hirveän hajun.. Ei muuta kun pesulle! 8>>>

Suihkun jälkeen Enriqe meni juttelemaan heidän pihalle tulleen miehen kanssa. Juttua heillä riittikin pitkäksi aikaa. ^^

Kun Daniela tuli töistä kotiin, Enriqe hyvästeli miehen (jonka nimeä en nyt muista..), ja meni sisälle Danielan luo. "Oliko kiva työpäivä?" Enriqe kysyi Danielalta halaten häntä hellästi.

"Juu, mutta nyt on kyllä tosi kova nälkä", Daniela sanoi, ja irrottautui Enriqen syleilystä, ja meni laittamaan heille ruokaa.

"Haluaisitko syödä chili con carnéa?" Daniela kysyi Enriqeltä, joka vastasi myöntävästi. 'Sitten paprikaa..'

Ruoka oli nopeasti valmista, joten Daniela ja Enriqe pääsivät tappamaan sillä nälkäänsä. "Mmm..Herkullista", Enriqe sanoi maistaessaan ruokaa.

Syötyään Enriqe lupasi siivota pöydän, ja säilöä loput ruuat, joten Daniela meni sohvalle katsomaan telkkarista ruokaohjelmaa, jotta voisi yllättää Enriqen jollain uudella maukkaalla aterialla.

Yht'äkkiä Danielan vatsaa väänsi aivan hirmuisesti, ja häntä rupesi oksettamaan. 'Taas näitä yökötyksiä..Mikä minulla on?' Daniela mietti hiukan huolestuneena.

Pahoinvointikohtauksen mentyä ohi, Daniela rupesi maalaamaan, sillä hän tarvitsi pari luovuuspistettä ylentyäkseen töissä.

Enriqe toivoi heille lemmikkiä, joten hän osti Diiva-nimisen mamsterin. "Onko sinulla nälkä?" Enriqe kysyi Diivalta, joka juoksenteli ympäriinsä uudessa häkissään.

Tässä vielä lähikuva Diivasta, joka näyttää ehkä hiukan erikoiselta. 8>>

Danielan maalattua maalauksensa valmiiksi, ja ansaittua yhden luovuuspisteen, oli hänellä taas kamala nälkä. Daniela ei jaksanut ruveta laittamaan mitään ruokaa, joten otti jääkaapista hiukan, öö..onkohan tuo maitoa(?), muttei se mitään nälkää vienyt.

Kun Enriqe huomasi, että Daniela litki maitoa, hän tarttui puhelimeen ja soitti lähettipalveluun, joka lupasi tuoda heille pizzan.

Pian ovikello soikin, ja siellä oli pizzalähetti. "40 simoleonia, kiitos", nainen sanoi, ja Enriqe maksoi. Enriqe vei pizzan sisään, yllättäen samalla nälissään sohvalla istuvan Danielan.

"Voi kiitos!" Daniela huudahti Enriqelle, ja meni ottamaan suuren viipaleen pizzaa. Enriqe istui Danielan viereen, ja rupesi hänkin taltuttamaan nälkäänsä pizzalla.

Hmm..Enriqe, taisit tankata itseesi hieman liikaa pizzaa? Katsokaa nyt mikä pömppis-maha 8'D

Ei auttanut muuta, kuin ostaa talouteen kuntopyörä, ja Enriqe sen selkään polkemaan. Miehelle tuli myös toiveisiin, että hankkiudu hyvään kuntoon..Vähän ajan päästä liikakilot lähtivät miehen vatsan ympäriltä, mutta ei hän vielä ihan superhyvässä kunnossa ollut. Jatka treenamista!

Daniela vaihtoi pyjaman päälleen, ja rupesi opiskelemaan mekaniikkaa. Niitäkin taitoja hän tarvitsi ylennykseen. Yhden pisteen hän onnistui saamaan, kunnes väsymys vei voiton.

Daniela meni nukkumaan, taas uuteen sänkyynsä. Jos mietitte miksi vaihdoin sänkyä, vastaus on, että se edellinen oli ärsyttävä kun ne simit eivät vetäneet peittoa päälleen nukkuessaan, tai tehdessään jotain muuta.. 8>>

Daniela heräsi keskellä yötä tunteeseen, että hänen pitäisi saada helliä jotain. Enriqe nukkui, joten Enriqen haliminen ei onnistunut. Daniela muisti Diivan, ja otti sen syliinsä. "Mitä pikku tyttö", nainen leperteli mamsterilleen hetken, ja meni sitten takaisin nukkumaan.

Aamulla Daniela lähti tämännäköisenä töihin. Asu kuuluu Kesäleirin musiikinopettajalle, johon Daniela oli siis viimekerralla ylentynyt ;)

Kun Daniela oli lähtenyt töihin, Enriqe meni pesemään hampaansa. 'Mitähän sitä tänään tekisi..' mies mietiskeli itsekseen. Kannattaisikohan hänenkin hankkia joku työ itselleen?

Kun Enriqe oli pessyt hampaansa, hän ruokki kalat, ja pesi akvaarion. Varmaan ensimmäinen kerta koko akvaarion aikana..

Kun akvaario oli pesty, Enriqe lähti kävellen keskustaan viettämään aikaa.

Hän suuntasi askeleensa kirjastoon, jossa tapasi tämän naisen. He viihtyivät hyvin keskenään, mutteivät liian hyvin, pelatessaan shakkia. Nainen oli niin vaikuttunut Enriqen seurasta, että lupasi kertoa kaikille tutuilleen, miten mukava mies Enriqe on.

Shakin jälkeen Enriqe lähti kotiin, ja ruokki heti ensimmäiseksi Diivan. "Syöppäs nyt", Enriqe sanoi Diivalle iloisena, ja meni sitten sohvalle lepäämään.

Kun Daniela tuli töistä kotiin, hänen mahansa teki ensimmäisen pompun. "Tä-tämähän tarkoittaa, että olen raskaana", Daniela sanoi itsekseen, ja meni sisälle taloon, eikä sanonut vielä Enriqelle mitään, vaan päätti, että kertoisi sen hieman myöhemmin, tai sitten se olisi kokonaan yllätys..

Daniela oli nälkäinen, joten hän rupesi tekemään ruokaa itselleen, sekä Enriqellekin, joka makoili sohvalla. Nyt oli vuorossa hampurilaiset.

Pian Daniela kantoi pöytään suuren lautasen, jossa oli ainakin viisi höyryävää hampurilaista. "Enriqe, tule syömään", Daniela hihkaisi miehelle.

Heidän syötyä Daniela oli väsynyt. Enriqe huomasi sen, ja sanoi hänelle "Mene vain lepäämään, voin siivota pöydän." "Kiitos", Daniela sanoi Enriqelle hymyillen väsyneesti, ja meni nukkumaan. Enriqe laittoi astiat pesukoneeseen.

Ja pyyhki keittiön tasotkin. Enriqe säilöi vielä loput hampurilaisetkin jääkaappiin, ja meni sitten itsekin nukkumaan, koska kello oli jo paljon.

Aamulla Daniela ei malttanut enää olla hiljaa, vaan sanoi Enriqelle hymyillen: "Saamme lapsen." Enriqe oli ensin hiljaa, ja meni sitten iloisena Danielan luo, ja rupesi silittelemään tämän mahaa.

Tulevan vauvan lisäksi myös tuleva äiti kaipasi hellittelyä. Enriqe silitteli Danielan poskia hellästi. "Toivottavasti sieltä tulee pieni poika, jolle voi sisustaa sinisen huoneen", Enriqe sanoi hymyilevälle Danielalle.

Enriqen elämäntoiveena oli kohota löysäilyuran huipulle. Eihän se onnistunut, jos ei ollut töissä. Niinpä mies avasi koneen, ja meni etsimään töitä. Tadaa, Enriqe sai kuin saikin töitä löysäilyuralla. Työt alkavat jo 4. aamulla..

Kun Enriqe oli hakemassa postia, kulki heidän talon ohi tämä nainen. He juttelivat hetken, ja tämäkin nainen sanoi Enriqeä mukavaksi, ja että kertoisi hänestä kaikille tutuilleen. Hyvä Enriqe :D

Enriqe pyysi uuden tuttavansa sisälle syömään jotain. Harmi vain, ei ollut muuta tarjottavaa kuin eiliset hampurilaiset.. Mutta kyllä ne näytti vieraalle maistuvan. Danielakin tuli syömään, tosin hieman myöhemmin vain. Enriqe ja 'vieras' olivat jo syöneet hampurilaisensa.

Vieraan naisen lähdettyä Danielan maha teki toisen pompsahduksensa. "Hih, se potkaisi!", Daniela naurahti, ja Enriqe tuli heti taas silittelemään naisen suurta vatsaa. Nyt ei enää menisi kauaa vauvan syntymään.

Hampurilaisia jäi vielä muutama, ja Enriqelle jäi vielä nälkä, joten mies söi vielä yhden, siivosi taas pöydän, ja täytti tiskikoneen.

Myöhemmin illalla, kun alkoi hämärtyä, Enriqe ja Daniela menivät ulos katselemaan tähtiä. "Katso, tuolla on otava", Enriqe sanoi osoittaen taivaalle.

Pian he menivät sisälle, ja kävivät sänkyyn lepäämään. "Minusta tuntuu, että vauva syntyy pian", Daniela sanoi Enriqelle, ja halasi tätä.

Vähän ajan päästä he kävivät väsyneinä nukkumaan. Enriqen pitäisi herätä aamulla ennen neljää.. Saas nähdä, myöhästyykö mies heti ensimmäisenä työpäivänään.. 8)

Aamulla Enriqe kerkesi hyvin kimppakyyti-autoon, ja lähti iloisena töihin, Danielan jäädessä nukkumaan.

Kun Daniela nousi, hän söi aamupalan, ja meni sitten peilin eteen harjoittelemaan hurmaamista, josta tulisi karismaa. Sitä hän tarvitsee seuraavaan ylennykseen.

Daniela löysi vessan kaapista kaulakorun, ja samaan sarjaan kuuluvat korvakorut, jotka laittoi itselleen. Tuossa näkyy uusi hiustyyli edestäpäin..

..ja tältä se näyttää sivusta. Daniela laittoi hiuksensa letille, ja solmi sen kivalla rusetilla. Hän ajatteli, että pitää näyttää hiukan äidillisemmältä, kun on jo melkein äiti ;)

Vessa oli tukossa, joten ei muuta kun piti poistaa haiseva tukos. "Yhh..", Daniela sanoi seistessään vessan ympärillä olevassa lätäkössä..

Saatuaan vessan siivottua Daniela istahti sohvalle, ja rupesi opiskelemaan mekaniikkaa. "Jaa noin se pitää tehdä", Daniela sanoi lukiessaan tiskikoneen korjausohjetta, ja sai yhden mekaniikkapisteen.

Ovi kävi, ja Enriqe tuli sisään. "Sain ylennyksen!" mies sanoi Danielalle, ja tuli hänen luo. "Näytät kauniilta", Enriqe sanoi Danielalle ihastellen hänen uusia hiuksiaan.

"Mitäs kuuluu? Milloin tulet tänne ulos?" Enriqe kyseli vauvalta Danielan mahan läpi, naisen nauraessa iloisesti.

Daniela kävi sohvalle istumaan, ja pyysi Enriqen viereensä. Siinä he istuivat ainakin puolituntia, jutellen Enriqen työpaikasta, ja halaillen toisiaan.

Sitten yht'äkkiä Daniela pomppasi sohvalta, ja rupesi kiljumaan hysteerisenä. "Kulta, mikä nyt?" Enriqe kysyi hätääntyneenä. "Aiii..koskee!" Daniela kirkui vedet silmissään.

"Se..syntyyy!" Daniela kiljahti puristaessaan kätensä nyrkkiin tuskasta, kyyneleet silmissään kovasta kouristuksesta.

Daniela huokaisi helpotuksesta, kun hänen sylissään makasi pieni, vaaleaihoinen poikavauva. Pian kouristukset alkoivat uudestaan, ja Daniela antoi äkkiä vauvan hämmästyneen Enriqen syliin.

Daniela sai toisenkin pienen pojan, joka oli nyt tummaihoinen. Daniela huokaisi helpotuksesta, kun kaikki kivut menivät ohi.

Tässä lähempi kuva vaaleasta, ruskeahiuksisesta ja -silmäisestä pojasta. Pikku nyytti sai nimekseen Tony.

Tämä tumma poika sai nimen Nick. Hänelläkin on ruskeat hiukset ja silmät. Hiuksien väri saattaa kyllä vaihtua pojan kasvaessa.

Kaksoset rupesivat heti itkemään, joten ei muuta kuin tuttipullot kouraan. Enriqe tyynnytti Nickin nälän, ja Daniela Tonyn.

Tyytyväiset vanhemmat laittoivat kaksoset nukkumaan ruuan jälkeen, uusiin kehtoihinsa. Enriqe sai toteutettua toiveensa sinisestä huoneesta.
~ ~ ~
Tässäpä tämä osa oli. Huh, tuli ainakin kaksi kertaa pidempi kun muut osat. :D No sehän on vain hyvä asia, vai?
Ensi osassa nähdään pienten poikien elämää, ja varmaan kasvuakin. Miten tuoreet vanhemmat selviävät vaipan vaihdosta ja unettomista öistä?
Kommentit ovat taas kerran tervetulleita<3

Tässä kolmas osa. Viime jakson jälkeen jäätiin jännittämään, mitä Turo oikein sanoi Danielalle. Tässä osassa se selviää. Pahoitteluni, että tässä on kestänyt, ja että tämä osa on aika lyhyt. Päätin kuitenkin julkaista sen nyt hieman lyhyenä kun oli kuvatkin jo valmiina. Pelin latautuminen nääs kestää hieman kauan.. ^^ Mutta nyt lukemaan :)
~ ~ ~ ~ ~

"Eii..Miksi? Miksi?" Daniela kysyi itkien Turolta, joka ei vastannut Danielalle mitään, vaan lähti ulos ovesta, mitään sanomatta. Daniela jäi itkemään. "Mikä tässä meni pieleen?" Daniela kysyi itseltään itkien. Daniela näki ikkunasta, että pihalla, postilaatikon vierellä seisoi joku, ehkä lenkkeilijä?

Daniela pyyhki kyyneleensä, ja meni postilaatikolle. Daniela tervehti siellä seisovaa miestä, ja pian he jo juttelivat taukoamatta. Miehen nimi oli Enriqe, ja he tulivat hyvin juttuun keskenään.

He kävelivät talon viereen, tuulen suojaan, ja Daniela rupesi ystävällisesti hieromaan Enriqen hartioita. "Mikäs sinut tänne toi?" Daniela kysyi, ja Enriqe vastasi, että hän oli ollut iltakävelyllä. 'Taidan olla rakastumassa..' Daniela ajatteli hymyillen.

Enriqekin taisi olla kiinnostunut Danielasta, ja rupesi tanssittamaan tätä. "Olisikohan mitenkään mahdollista, että muuttaisit tänne minun luokseni? Olen niin yksinäinenkin.." Daniela kysyi mieheltä, ja Enriqe suostui mielellään.

He siirtyivät sisälle, ja Daniela halasi Enriqeä hellästi, ja hyvillään. "Tykkään sinusta, tai oikeastaan rakastan sinua, vaikka se kuulostaakin hiukan hullulta näin lyhyen ajan jälkeen.." Daniela selitti hymyillen. Enriqekin piti Danielasta kovasti.<3

Daniela ja Enriqe menivät makuuhuoneeseen, ja Enriqe suuteli Danielaa pitkään. Heistä saattaa tullakin jotain, kun Enriqe on niin hyvän näköinenkin n__n

He kellahtivat sängylle, ja jatkoivat suuteluaan, mutta eivät edenneet vielä pidemmälle.. ^.^  Enriqen rahat yhdistettynä Danielan rahoihin, heillä on nyt jo hiukka yli 30 000 simoleonia. :D


Aamulla Daniela lähti iloisena töihin, ja oli vielä iloisempi nähtyään uuden auton. Enriqe vilkutti Danielalle, ja rupesi sitten toteuttamaan suunnitelmaansa; Hänellä olisi yllätys Danielalle. Jaa mikä yllätys? No uusi talo tietenkin! n__n
~~~

Nyt tulee siis taloesittely, ja tässä on se uusi talo julkisivultaan. Takapihalta ei ole kuvaa, sillä siellä ei ole mitään.. Eikä kyllä tämä etupihakaan mitenkään koristeillaan voi komeilla.. Enriqen rahat nimittäin olivat loppu saatuaan rakennettua ja sisustettua talon. Kyllä pihan voi kunnostaa myöhemminkin ;)

Tässä on talon pohjapiirrustus. Joo, tiedän, talo on aika tyhjä noista 'auloista', mutta miehen rahat siis loppuivat hieman kesken. Tärkeimmät tavarat saatiin silti ostettua. Eli talossa on siis WC/kylpyhuone, makuuhuone, keittiö/ruokailutila, olohuone+tietokone, ja pieni harrastus-nurkkaus.

Tässä on eteinen talon 'sisältä' kuvattuna. Eteisessä on puhelin, varashälytin, pieni vaatekaappi ja akvaario. Enriqe säästöi akvaarion täyttämisen Danielalle. ;)

Tässä keittiö/ruokailutilat talon keskeltä kuvattuna. Keittiössä on kaikki tarpeelliset kodinkoneet, ja muutama lamppu. Ruokapöydän ääressä on neljä tuolia. ;)

Tässä keittiö toisesta kuvakulmasta..

Ja tässä vielä ruokailutila. Keittiössä ja ruokailutilassa on siis tiiliseinä, ja keittiössä pelkästään kivilattia.

Tässä olohuone, jossa ei ole oikeastaan muuta, kun telkkari, kirjahylly, sohva ja lamppu. Siinä ne kaikki tarpeelliset..


Olohuone myös toisesta kuvakulmasta, jossa näkyy tietokonepöytä tietokoneineen. Keittiön ja olohuoneen välissä on siis puoliseinä, joka erottaa olohuoneen ja keittiön toisistaan aika hyvin.

Olohuoneen vieressä oleva harrastusnurkkaus näyttää tältä. Enriqe halusi kokeilla viulun soittoa, joten sinne laitettiin Danielan balettitangon lisäksi myös uusi viulu. Maalaustelinekin löysi paikkansa nurkkauksen nurkasta n__n

Tässä on pieni, mutta sievä WC/kylpyhuone. Siellä on vain suihku, pönttö, lavuaari ja peilikaappi. Ja lamppu siis tietenkin myös ^^


Tässä makuuhuoneen näkymä ovelta. Aika vaaleanpunainen tunnelma, vai? No mutta kyllä Daniela varmaan tykkää<3

Tässä vielä oven vasemman puoleinen näkymä. Olisin laittanut tuohon valkoisen tuolin paikalle sängyn kanssa samaan sarjaan kuuluvan meikkipöydän, mutta se ei suostunut jäämään tuohon.. Oli kuitenkin pakko keksiä siihen jotain, muttei tuokaan nurkkaus mikään hullumpi ole, vai? Mutta nyt takaisin tarinaan (:

Enriqe oli niiin väsynyt saatuaan talon rakennettua ja sisustettua, että kävi heti nukkumaan, eikä edes peittoa päälleen laittanut. ^^

Nukuttuaan reilun tunnin, Enriqe nousi, ja rupesi laittamaan itselleen ruokaa. Mies ei omista yhtään ruuanlaittopistettä, joten oli selvääkin selvempää, että paahtopaisti kärventyi.. "Voi ei..", Enriqe mutisi otettuaan savuavan ruokansa uunista.

Noh, ei ollut muuta, joten Enriqen piti syödä mustaksi kärventynyt paahtopaistinsa. Enriqen syödessä ovi kävi, ja Daniela tuli sisään. "Mitäh?" Daniela hämmästeli, ja Enriqe vain naureskeli.

Kun Enriqe nousi viemään lautansensa, Daniela hyppäsi miehen kaulaan ja sanoi innoissaan "Ihana talo, kulta!" "Hyvä että pidät, sitä vanhaa taloa olisi hiukan huono ruveta enää palauttamaan.." Enriqe sanoi nauraen iloisesti.

Daniela oli väsynyt, joten hän meni lepäämään uuteen sänkyyn. Enriqe tuli Danielan viereen, ja sanoi hieman vihjailevasti "Nyt olisi tilaa myös muutamalle lapsellekin.." Daniela halasi Enriqeä hymyillen. ^^
~~~
Tässä tämä lyhyt osa nyt oli. Mitä piditte? ^^
Tuleeko Wilsonien taloon pieniä pellavapäitä? Seuraavassa osassa selviää :)
Ja kommentteja, pliiis<333

Raisa mietti hetken, ja sanoi Danielalle "Voi hyväne aika sentää. Ehä mää voi tommosta nättiä tytteliä tämmösseksi pahaks noidaks muuttaa. Hei, etihä kuules käsiis mun kollegani, semmone hyvä noita. Ohhoh, kello onki jo noi paljo, pitää mennä."  Daniela jäi hiukan harmissaan katsomaan, kun Raisa katosi, mutta jäi ajattelemaan Raisan neuvoa hyvästä noidasta.

Daniela ajatteli lähteä käymään vielä läheisessä vaatekaupassa. "Hmm..Missäköhän ne kaikki komeat miehet piileskelevät?" Daniela mietiskeli matkalla, sillä hän ei ollut nähnyt ketään sopivaa, vastakkaisen sukupuolen edustajaa koko matkallaan.

"Nämä minä haluan!", Daniela ajatteli, ja otti vaatehenkarin, jossa roikkui paita ja housut. Daniela ei edes sovittanut vaatteita, vaan meni suoraan kassalle maksamaan ne, ja lähti sitten kotiin kävellen.

"Hyh, mikä täällä haisee?" Daniela kysyi ääneen, kun astui sisälle. Daniela ei kerennyt vaihtaa uusia vaatteitaan, vaan meni tyhjentämään hajun aiheuttajan, eli täyden roskiksen.

Vihdoin Danielalla oli aikaa vaihtaa uudet vaatteet päälleen, ja rentoutua. Kello oli jo paljon, joten Daniela kävi nukkumaan, jotta jaksaisi aamulla herätä pirteänä töihin.

Daniela heräsi yöllä kamalaan yskänpuuskaan. Voi ei, Daniela sai flunssan.. Nuku nyt vain kunnolla, tyttönen, niin saatat päästä huomenna töihin!

Pitihän se arvata. Kun Daniela aamulla heräsi, ja meni käymään vessassa, oli suihku mennyt rikki. "Eikä..", Daniela mutisi, ja rupesi korjaamaan suihkua harmissaan.

Jess, Daniela onnistui! Ei tarvittu kutsua sitä kallista, epäpätevää korjaajaa.. Daniela, pää pystyyn!

Daniela ei ollut parantunut, joten hän soitti töihin, ja ilmoitti jäävänsä kotiin sairastamaan. "Daniela Wilson? Sinullahan on tänään vapaa päivä muutenkin..", kuului puhelimen toisesta päästä. Daniela oli unohtanut ainokaisen vapaa päivänsä!

Postia hakiessaan Daniela huomasi oven vieressä olevan kukkapuskan kaipaavan tasoitusta. Daniela kaivoi puutarhasakset, ja rupesi tasoittamaan liiankin rehevää puskaa.

Daniela siirtyi takaisin sisätiloihin, ja kaivoi kirjan esiin. Hän rupesi opiskelemaan ruuanlaittoa, ja oppi valmistamaan kaksi eri ateriaa, hyvä! Siinä samalla Danielan flunssakin parantui.


Danielalla oli jo paljon rahaa, joten hän laajensi taloaan hiukan. Daniela osti itselleen myös pehmeän parisängyn. Hän sai ostettua myös taulu-TV'n. Nyt pitää sitten käydä ahkerasti töissä..

Daniela lähti taas, hämärän tullessa kaupungille. Nyt oli tosi kyseessä. Danielan tarvitsi löytää itselleen mies, sillä eihän Wilsonit muuten voi jatkua..

Perille saavuttuaan Daniela oli hiukan väsynyt, pitkän kävelymatkan jälkeen, joten hän päätti hiukan levätä lähimmällä penkillä. Samalla Daniela tutkaili, josko näkyvillä olisi hyvän näköisiä miehiä.


Sitten Daniela näki sen. Turo Oksahan se sieltä käveli, ja Daniela päätti mennä heti juttelemaan tälle miehelle. Jos minulta kysytään, ei Turo olisi sopiva sukuun..Mutta voihan sitä aina yrittää..


Turo karkasi sisään, ja Daniela tietysti meni perässä. Myös Vanhasen pappa taisi haluta tutustua jompaankumpaan, Turoon tai Danielaan, sillä hän änkesi mukaan. "Hus, mene, älä tule häiritsemään!", Daniela hätisteli papan pois, ja Turo oli oikein vaikuttunut.


Daniela rupesi heti juttelemaan Turon kanssa, ja heillä synkkasi heti hyvin. "Mitäs teet työksesi?" Daniela kysyi Turolta, ja sai selville, että Turo on sairaala-alalla.

Sitten lopulta, pitkän ja mukavan illan jälkeen Danielan sekä Turon piti lähteä. Kummallakin olisi seuraavana päivänä töitä, joten olisi nukuttavakin ennen aamua..

Daniela luki vielä illalla lehdestä musiikki- ja tanssiaiheiset artikkelit. "Minun pitäisi varmaan ruveta painostamaan balettiin hiukan enemmin..", Daniela mietti lukiessaan baletin säännöllisestä harrastamisesta.

Aamulla herättyään Daniela valmisti itselleen aamiaiseksi paistettua leipää. "Mmmm..Tuoksuu hyvälle.." Daniela haisteli paahdostaan.

Daniela lähti töihin iloisella mielellä. Eikös tuo kimppakyyti-auto meinaa vaihtua paremmaksi? O.o

Daniela ylentyi taas, hyvä! Palkkakin on nyt jo puoli tonnia päivässä. En nyt vaan millään muista, mikä Danielan toimenkuvana on nyt..

Joku pahuksen koira oli käynyt kaivamassa kuopan Danielan pihalle. Ei auttanut muuta, kuin Danielan täyttää se. "Huh..Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen kerta..." Daniela mutisi.

Sisälle mentyään Daniela tarttui puhelimeen, ja soitti Turolle. "Heijj. Onkos sinulla nyt mitään? Haluisitkos tulla tänne meille aikaa viettämään?" Daniela kysyi Turolta, joka sanoi tulevansa aivan kohta.


Turon tultua, Daniela kaappasi hänet lämpimään halaukseen. "Mukava nähdä", Turo sanoi Danielalle, ja rutisti häntä kunnolla.

Daniela? Mitä oikein meinaat tehdä? Laulaa serenadin? Mikä tuo virnistys on kasvoillasi?

"Oooh.." Turo henkäisi hämmästyneenä, ja hänen käsi lipsahti suun eteen. "Mitä? Eikö se käy?" Daniela kysyi hiukan hätääntyneenä. "No tulihan se vähän äkkiä, mutta käyhän se", Turo vastasi Danielalle.

He menivät myös samalla naimisiin, ilman mitään juhlia. Niinpä Turosta tuli sitten Wilson. Turon mukana tuli myös 17 000 simoleonia.

Tässä Turo muodonmuutoksen jälkeen. Yh, siitähän tuli vielä kamalampi, kuin alunperin... Jos minulta kysytään, ei tuo mies kauaksi aikaa jää Wilsonien talouteen.. Mutta päätöshän on Danielan.

Turo halusi talouteensa tietokoneen, joten sen hän myöskin sai. Turo avasi heti koneen, ja meni surffaamaan nettiin. Turo oli koneella kauan, vähän liiankin kauan. Daniela hermostui hiukan, muttei sanonut siitä mitään tuoreelle aviomiehelleen.

Kun Turo sitten vihdoin nousi koneen äärestä, hän meni juttelemaan Danielalle. Daniela rupesi itkemään. "Eii..Miksi? Miksi?" Daniela kysyi itkien Turolta, joka ei vastannut Danielalle mitään.
~ ~ ~ ~ ~
Tähän jätämme Wilsonien toisen osan. Mitä Turo sanoi Danielalle?
Selviää seuraavassa osassa!
Kommentteja toivoisin tästäkin osasta :)

Noniin, tässä hän nyt sitten on. Wilsonien suvun kantaäiti, Daniela Wilson. Daniela on romantiikkatavoitteinen, ja luonteeltaan siisti(5), menevä(6), toimelias(5), vakava(4) ja kiltti(5). Horoskoopiltaan Daniela on oinas.


Paikalle saavuttuaan Daniela yllättyi, kun tontti oli ihan tyhjä, ei missään mitään edes talolta näyttävää.
"Hmm..", Daniela mietti hetken, ja vähän ajan päästä, toimelias nainen kun oli, sai hän rakennettua itselleen pienen talon. Danielan rahavarat voivat nyt hiukan huonosti.. Tuo talo näyttää tässä kuvassa aika suurelta, mutta ei se sitä todellakaan ole.


Tältä näyttää Danielan pieni talo ylhäältä päin. "Ei se mikään kummoinen ole, mutta kelpaa minulle", Daniela mietiskeli saatuaan talonsa valmiiksi. Talo laajenee varmaan nyt aika useasti muutaman ruudun kerrallaan, joten en laita turhaan jokaisesta pienestä laajennuksesta uutta taloesittelyä..Laitan sitten kun talo on huomattavasti suurempi. :)

Daniela ei saanut vähäisillä rahoillaan mitään nojatuolia, mikä tietenkin harmitti Danielaa aikamoisesti.. Mutta enempää murehtimatta Daniela siirtyi takaisin ulos, ja rupesi bongailemaan lintuja. "Hih, kaunis keltasirkku!" Daniela hihkaisi.

"Hei, tässä olisi teidän postinne", postinjakaja sanoi, ja länttäsi lehden Danielan oven eteen. Daniela rupesi heti jututtamaan nuorta postinjakajaa. Harmi vain, postinjakaja oli liian nuori Danielalle..

Pian postin jälkeen myös tämä herra, Rod Humble, käveli Danielan talon ohi. Tuo hieman mystisen oloinen mies jätti jälkeensä myös salaperäisen, suuren paketin.

"Onko tämä minulle?" Daniela kysyi hämmästyneenä, muttei saanut vastausta, sillä Rod oli jo lähtenyt. Paketista paljastui uusi, hieno tietokone, johon oli asennettuna TheSims 3-peli.


Daniela etsi innoissaan itselleen työpaikkaa uudelta tietokoneeltaan. "Hmm..Kaipaan musiikkiuraa..", Daniela mutisi, muttei löytänyt etsimäänsä. Daniela oli hiukan harmissaan, ja nälissään. Daniela pisti uuniin herkullisen ateriansa. "Jei, osaan käyttää uunia!" Daniela huudahti jo iloisempana, ja otti ruokansa uunista.

Syötyään Daniela rupesi tutkimaan lehteä, jospa vaikka sieltä löytyisi työpaikka musiikkiuralta. Kannatti tutkia, sillä Daniela löysi työhaku-ilmoituksen levykaupan myyjänä. Innoissaan uudesta työstään Daniela rupesi tappamaan aikaa tekemällä ristisanatehtäviä.

Daniela kaipasi jotain harrastusta, ja päätti kokeilla balettia. Danielan varat riittivät juuri ja juuri balettitankoon. Oikea balettiasu jäi kyllä uupumaan, mutta kyllähän se onnistuu ihan hyvin farkuissakin.. "Ja kurotus eteenpäinn.."

Reilun tunnin päästä alkoi hämärtää, ja Daniela siirtyi sisälle. Nainen valmisti itselleen iltaruuaksi spaghettia. "Huomenna pääsen töihin, pitää tosin herätä jo ysiltä.." Daniela mietiskeli syödessään.

Daniela kävi vatsa sopivasti täynnä nukkumaan. Daniela ei kerennyt kauaa nukkua, kun ulkonta kuuluva ulina herätti hänet. "Mitä himpskattia!" Daniela kirosi, ja nousi sängystään.

Pihalla oli musta koira. "öö..Mene poiss", Daniela yritti hätyyttää koiraa ovelta, mutta se katsoi Danielaa kiltisti suurilla nappisilmillään, joten Daniela uskaltautui mennä koiran luo, ja rapsutteli sitä.

Koira löysi jostain kepin, ja toi sen Danielalle. Daniela tarttui keppiin, ja heitti, heitti ja heitti keppiä, väsymys vei voiton. "Kuules, minulla on huomenna työpäivä, enkä jaksa mennä töihin, jos en nyt mene nukkumaan.." Daniela leperteli koiralle, ja meni sitten takaisin sänkyynsä, hyvästeltyään koiran.

Aamulla Daniela lähti pirteänä pihalle ennen yhdeksää. Daniela alkoi tuntea itseään hiukan yksinäiseksi, mutta ajatteli tunteen katoavan päästessään levykauppaan, ihmisten luo.

Nähtyään kimppakyyti-auton Daniela ei ollutkaan enää niin varma työpaikastaan. Mutta Daniela ei antanut epäluuloillensa valtaa, vaan tervehti yhä iloisena naista, joka istui ratin takana.

"Tein sen! Sain ylennyksen!" Daniela hihkaisi tullessaan takaisin kotiin. Kyllä, tyttösemme sai ylennyksen, ja on nyt pianonvirittäjä.


Kun Daniela kurkkasi postilaatikkoon, oli sinne ilmestynyt laskuja. "Voi ei!" Daniela parahti, mutta huokaisi sitten helpotuksesta, kun summa olikin vain 78 simoleonia.

Sisälle mentyään Daniela pesi kaikki likaiset astiat. "Tämän jälkeen lähden käymään keskustassa.." Daniela mietiskeli ääneen, ja kuivasi astiat.

Kun Daniela sitten pääsi lähtemään, olikin jo pimeää. Daniela päätti silti jatkaa matkaansa, sillä Daniela alkoi kaivata talouteensa miespuolista henkilöä.

Danielan saavuttua pieneen kuppilaan, hän huomasi tilaisuutensa tulleen. Seinustalla oli pienehkö lava, ja lavalla komeili mikrofoni. "Saako tuonne mennä laulamaan?" Daniela kysäisi kuin ohimennen baarimikolta. "Tottakai", baarimikko vastasi. Daniela rakasti laulamista, ja hänellä oli myös hyvä lauluääni. Daniela vetäisi muutaman nopean kappaleen, ja kaikki paikalla olijat taputtivat hänelle hurjasti. "Kiitos", Daniela sanoi hymyillen.

Danielan harmiksi paikalla ei ollut yhtään sopivan näköistä miestä, joten hän jätti sen paikan. Pihalla Daniela näki Ihmispatsaan, ja antoi tälle muutaman simoleonin.

Ihmispatsas sai jäädä, sillä Daniela näki hyvin pahan noidan laskeutuvan puhelinkopin eteen. "Vouu.." Daniela henkäisi hiljaa hämmästyksestä.

Daniela ei tahtonut päästää tätä hetkeä karkaamaan käsistään, vaan meni tervehtimään noitaa. "Hei, olen Daniela. Hauska tavata..!" Daniela soperteli noidalle. "Kjäh, mää oon Raisa Synkmieli. Hauska tapailla suakin!" Raisa kähisi pelottavasti. Daniela päätti, että nyt hän voisi ehkä toteuttaa toiveensa.. "Öh..Minäkin tahtoisin olla noita..Olisiko mitenkään mahdollista..?" Daniela kysyi hiukan epävarmana Raisalta.
~~~
Pääseekö Daniela noidaksi? Sen saat tietää seuraavassa osassa, joten ole kiltti, ja pysy tällä kanavalla! 8D
Juu, eli jatkoa tulee nyt mahdollisimman pian. Olisin kiitollinen kommenteista<3
See You Soon!